Viikon vinkki

Joustavuutta vuorovaikutukseen

Yksi keino kehittää omia vuorovaikutustaitoja ja toimia vuorovaikutuksessa joustavammin on hyödyntää taustaoletusta: "Viestin merkitys on sen aikaansaama reaktio".

Kuinka usein väärinkäsityksiä syntyykään tahattomasti. Seuraavaksi kun huomaat jonkun reagoivan hyvää tarkoittavaan kommenttiisi pahoittamalla mielensä, suuttumalla, loukkaantumalla, puolustautumalla tai vetäytymällä, huomaa, että viestin merkitys ei ollut vastaanottajalle se, mitä tarkoitit. Tässä vaiheessa sinun on mahdollista pahoitella asiaa ja esittää asiasi toisella tavalla. Tässä riittää harjoittelemista ja tuloksiakin näkyy pian.

Kaiken toiminnan takana on...

Palauta mieleen henkilö tai tilanne, jossa toinen ihminen on ajatellut ja/tai toiminut eri tavalla ja jopa täysin päinvastaisesti kuin sinä. Toisen ihmisen ajattelu- ja toimintatapaa voi olla vaikea käsittää ja hyväksyä ja usein se nostattaa tunnetta: ihmetystä, ärtymystä, turhautumista, kärsimättömyyttä, väheksyntää, kiinnostusta jne. Ja mitä omalle fiiliksellesi tapajtuu, jos hetken ajattelet, että toisella ihmisellä o toimintansa takana hyvä tarkoitus tai perustarve, jota hän pyrkii tyydyttämään. Usein tämä näkökulma lisää suvaitsevaisuutta ja oma verenpaine laskee. Ja taas voi hyvillä mielin syödä salmiakkia :) 

Jos jokin asia vaivaa sinua

tee sille jotain. Oli asia iso tai pieni, mutta jos se pyörii mielessäsi, häiritsee keskittymistäsi tai vaivaa sinua muuten, asialle kannattaa tehdä jotain. Jos asia on sinusta kiinni, voit heti tarttua toimeen niin, että tilanne muuttuu tai sitten voit muuttaa suhtautumistasi... jolloin tilanne muuttuu. Ja jos kyseessä on asia, johon et voi vaikuttaa, voit kuitenkin muuttaa omaa tapaasi ajatella. Jos et tiedä miten, voit ottaa meihin yhteyttä, ja me opetamme sen sinulle.

Kuinka tavoite saavutetaan

Perusmoka tavoitteen asettamisessa tehdään kun tavoite asetetaan "tuonne ja sitä kohti pyritään". Sellainen tavoite joka on tarkoitus saavuttaa tehokkaasti asetetaan tähän, minun nyt-hetkeen ja sen jälkeen jokainen teko tekee tavoitteesta todempaa tai hälventää sitä heikommaksi. Rappuset vai hissi? Tasapainolauta vai sohva? Kokeile.

Laajenna sanavarastoasi

Sanoilla on suuri vaikutus motivoitumiseemme. Se, että ”täytyy” tai ”on pakko” tehdä voi olla aika tylsää sen sijaan, että ”on mahdollista” tai ”saa” tehdä. Fiilis muuttuu heti.

Seuraavan kerran kun huomaat puhuvasi itsellesi tai toiselle käyttäen sanoja ”täytyy”, ”on pakko” tai ”pitää”, pysähdy ja korvaa sana jollakin kannustavammalla sanalla. Kokeile sanoja ”voit”, ”kannattaa”, ”saat”, ”on mahdollista”.

Kun sattuu

Päänsärky, lihaskipu, selkäsärky... jokaisella meistä on omamme. Keskity kipuun ja kuvittele missä kohtaa se tarkalleen sijaitsee. Ajattele, minkä muotoinen kipualue on. Ajattele, mikä materiaali ja väri parhaiten kuvaa kipua. "Punainen, kiinteä, soikea, kämmenen kokoinen levy ristiselän kohdalla"

Seuraavaksi muuta mielessäsi kivun väri, koostumus ja koko: "sininen, hauras, pieni pallo" Tämä jo helpottaa oloa. Lopulta voit pienentää pallon nuppineulanpään kokoiseksi tai räjäyttää sen atomeiksi. Harjoitus tekee tässäkin mestarin!

Aina, taas ja ei koskaan

Mieti hetki kuinka monta kertaa jokin asia toistuu ennen kuin puhut siitä sanoilla aina, taas tai ei koskaan.

Ihminen rakentaa maailmankuvaansa ja todellisuuttaan yleistämällä tilanteita. 2-3 kertaa toistunut tilanne muuttuu helposti mielessämme yleiseksi tapahtumaksi ja jopa faktaksi. Ja usein tämä yleistys koskee negatiivista asiaa :(

Sen lisäksi, että mietimme, mitä toiselle sanomme, kannattaa myös kiinnittää huomiota siihen, miten itsellesi ja itsestäsi puhut. ”Sä aina teet /toimit/jätät/sanot yms. …” Sä et koskaan…”  ” Mä oon taas ihan…”, Mä en ikinä ….”  Kuulostaako tutulta? Ja kun mietit tarkkaan, niin onko se todella niin? Ihanko aina? Eikö koskaan ikinä milloinkaan edes vahingossa?

Kun vuorovaikutuksessa ottaa tehostesanoiksi aina, taas tai ei koskaan, se vahvistaa viestiä niin hyvässä kuin huonossa. Ja kuulostaa erilaiselta, kun sanot, että ” Sä taas teit niin…” kuin että         ” Mä huomaan, että äsken teit…” tai ” Sä et ikinä muista…” verrattuna ” Mä mietin unohtuiko sulta tänään jotain…”

Kokeile, miten oma olo ja toisen reaktio muuttuu, kun vaihdatkin sanoiksi tällä kertaa, tänään, nyt, äsken, välillä tai joskus. Ja Taas kannattaa muistaa käyttää minä -kieltä.

Entä myönteisenä koetut asiat? Kokeillaanpa: " Arvostan sitä, että sä  tuut aina ajoissa"  tai " Mulle kuulostaa siltä, että sä et ikinä keksi tekosyitä ja mun mielestä se on hienoa"

Ja eikun treenaamaan.

Miten asia kannattaa esittää?

Vuorovaikutustilanteessa sanat ovat luontaisesti merkityksellisessä asemassa siinä, miten viestisi menee perille. Yksi sanapari, johon kannattaa kiinnittää huomiota, on sinä ja minä. Se, kumpaa sanaa käytät esittäessäsi asiasi tai antaessasi palautetta, vaikuttaa siihen, miten toinen sinut kuulee ja millaisena hän viestisi kokee.

Kokeillaanpa: ” Sä et oo vielä tuonut mulle vielä raporttia”, ” Sun kannattaisi tehdä tämä homma nyt ettei asiakas joudu odottamaan” tai  ”Sä et ole kuunnellut, mitä mä olen sanonut tästä asiasta”, kuulostaa erilaiselta kuin sama viesti minä -kielellä.  ” ”Mä mietin, onko tarvitsemani raportti valmis”, ” Mä huomaan, että tämä homma on vielä kesken ja asiakas odottaa” tai ” Mä koen, että en ole tullut kuulluksi, vaikka olen kertonut asiasta useamman kerran.”

Sinä -sana saa viestin usein kuulostamaan syytökseltä tai vaatimukselta ja siitä ei tule kenelläkään hyvä olo. Päinvastoin, sinä -kieli saa meidät usein puolustuskannalle ja viesti ei tule perille.

Minämuodossa puhut omista huomioistasi, tunteistasi, tarpeistasi ja ajatuksistasi ja toisen on helpompi kuulla, mitä sanot. Voit hyvin sanoa ” Minua harmittaa, kun en ole vielä saanut raporttia, koska se vaikuttaa työhöni niin, etten saa seuraavaa vaihetta tehtyä. Toivon, että saisin raportin jatkossa sovitun aikataulun mukaisesti.”

Kannattaa kokeilla ja samalla voi vaikka voimistella viikon vinkin mukaisesti :)

Kehu suoritusta, älä ihmistä

Kehu aina kun voit. Kehu tehtyä suoritusta " Sä hoidit tosi hyvin tämän homman!" ja "toi miten sä puhuit asiakkaalle, kuulosti hyvältä" Kehumalla suoritusta et luo paineita toiselle. Jos moitit, moiti aina asiaa tai käytöstä, ei henkilöä "se mitä teit oli kurjaa" Kun annat palautetta suorituksesta, ihmiselle jää vapaus muuttaa toimintaansa. Jos annat palautetta ihmisestä itsestään, muutos tuntuu mahdottomalta ja hän kokee olevansa riittämätön.

Kun oikein jännittää

Keskity uloshengitykseen ja puhalla keuhkot ihan tyhjiksi. Hengitä nenän kautta sisään ja puhalla uudestaan. Keskity seuraavaksi siihen miltä käsissä tuntuu, sisäpuolella. Tunne on kihelmöintiä, pientä värinää. Löydät sen kun keskityt siihen. Olo rauhoittuu, pulssi laskee ja aikaa meni 20 sekuntia.

Mutta vai Ja

Kokeile, mitä huomaat: "Olet tehnyt työsi hyvin, mutta..." vai  "Olet tehnyt työsi hyvin ja..."

Voit sanoa saman asian molemmilla tavoilla ja saada aikaa erilaisen reaktion kuulijassa.

Vaihda viikon ajaksi kaikki MUTTAsi JA -sanoiksi ja tarkkaile, mitä tapahtuu. 

Joo, ja...

Kokeile viikon ajan suhtautua erilaisiin tilanteisiin ja asioihin positiivisesti. Mitä tahansa tulee vastaan, puolihymy naamalle ja vastaa "Joo, ja...".