maanantai 29. heinäkuuta 2013

Motivoituminen on taito

Ja minkä tahansa taidon voi oppia

Päästäksemme tavoitteeseemme, tarvitsemme motivaation lisäksi tahtoa.
Motivaatiota voisi kuvata innostumisena, haluna ja aikomuksena toimia ja se ei aina jaksa kantaa tavoitteeseen saakka. Motivaation lisäksi tarvitaan myös tahtoa, tahtotilaa, joka saa sinut aloittamaan työskentelyn kohti tavoitetta ja tekemään valintoja tavoitteen suuntaan. Vaikka nakit joskus maistuisivat paremmalta, tavoitteen kannalta on parempi, että tänäänkin syöt norsua. Motivaation ja tahtotilan ylläpitäminen on taito, jota voi kehittää. Vuorovaikutus on yksi tärkeä osatekijä tässä. Ystävät, läheiset, verkostot ja coachaus tukevat motivaation ja tahtotilan kehittymistä ja säilymistä.

Ja muistathan vuorovaikutuksessa joustavuuden; Jos vuorovaikutustilanteelle asettamasi tavoite (oli se sitten tietoinen tai tiedostamaton) ei toteudu, kokeile jotain muuta. Eli jos esim. työntekijä, työkaveri, esimies tai asiakas ei toimi haluamallasi tavalla, kokeile mitä tapahtuu, kun muutat omaa suhtautumista asiaan. Silloin myös vuorovaikutustyylisi muuttuu luontevasti ja viesti mahdollisesti meneekin perille.

lauantai 27. heinäkuuta 2013

Elämää suuremmat jutut

Miten tavoite saavutetaan? Ihan samalla tavalla kuin  "miten norsu syödään? Pala kerrallaan.” Tämä on niin hyvä ohje, että se kannattaa muistaa. Tuossa norsun syömisessä on pari muutakin hyvää juttua.  Kun päätät syödä norsun selvää on, ettet voi sitä yhteen menoon pistellä poskeesi. Välillä syöt ja sitten teet jotain muuta. Silloin kun syödään norsua keskitytään siihen, muulloin ei ajatella asiaa sen enempää. Tällä menetelmällä valloitetaan vuori, virkataan valtava sängynpeitto, voitetaan maailmanmestaruus ja kehitetään liiketoimintaa.

Kun olet päättänyt syödä norsun, sitä on sitten kanssa syötävä. Joka kerta kun pitää syödä ja vaihtoehtoina on norsua vai nakkeja -otat norsua. Norsu ei tule syödyksi jos ajattelet, että syöt sen "sitten kun..". Ainut vaihtoehto on syödä se nyt, pala kerrallaan ja hommaan keskittyen. Ennen kun päätät ryhtyä norsun syömiseen kannatta varmistaa, että pidät sen mausta!

perjantai 26. heinäkuuta 2013

Riittävän totta

Viivathan ovat ihan suorassa, eikö totta?
Olen faktojen suuri ihailija. Yksi lempikysymyksistäni onkin "Onko se oikeasti totta?" Näissä pohdinnoissa tullaan mielenkiintoisille vesille, koska väitetään, että kehitämme suurimman osan elämästämme omassa päässämme. Kuulostaa järjettömältä, eikö? Aiemmin pidettiin faktana 20/80 suhdetta, nyt neurotutkijat ovat päätyneet 10/90 jakoon eli koko meidän elämämme rakentuu niin, että aistimme vain 10% ympäröivästä maailmasta aistiemme (näkö, kuulo, tunto) kautta aivoihin, jossa loput  90% liitetään mukaan meiltä itseltämme, eletyn elämän muistoista: olettamuksista, uskomuksista, arvoista, tilannemuistoista ja muistikuvista, jotka siis nekin ovat 10/90 rakenteella tuotettu. Ei siis mikään ihme, ettei niitä autonavaimia aina löydy. Ne ei taatusti mahdu siihen 10% havaintoon ja muistot pakottaa meitä sitkeästi etsimään eteisestä, jossa ne ei tietenkään ole.

Jos 10% on totta ja 90% on kuorrutetta, niin on siinä melkoinen temppu kaivaa se fakta esiin. Nykyään asiat ovatkin minulle joko uskomuksia tai riittävän totta. Ja se riittää.

torstai 25. heinäkuuta 2013

Mistä tiedät mitä elämässä pitää seuraavaksi tehdä?

Olen varma, etten ole ainoa joka miettii tuon tuostakin mihin sitä aikaansa käyttää. Tällaisiin pohdintoihin kannattaa valita muutama perusperiaate jonka varaan päätöksiään tekee. Vaikeusastetta saadaan siitä, ettei valmiita sääntöjä ole. Ne pitää tehdä itse. Ihan totta. Kukaan ei voi kertoa toiselle mitä elämässä pitää tehdä. Ehdotella voi ja lisätä vaihtoehtojen määrää, mutta jokainen tekee itse omat päätöksensä.
Minulla homma menee näin. Elämän tarkoitushan on elää, joten siitä tulee ensimmäinen periaate: hommassa pitää olla elämää. Pystyyn kuollut puurtaminen ei ole minun juttuni. En usko kärsimyksen jalostavaan voimaan ollenkaan, joten seuraava periaate on: homman pitää olla mukavaa. Työn, jopa rankan ja kovan sellaisen, tekeminenkin voi olla mukavaa. Kokemus on opettanut kolmannen periaatteen: jos se sujuu, teet oikeita asioita. Jos meno tökkii yhtään, jokin on pielessä. Jotain osaa pitää muuttaa heti. Neljäs periaate: kun joku teema toistuu usein, huomioi se.
Eli kun asia tuntuu energiseltä eli elävältä, se vaikuttaa minusta mukavalta, asiat vaan tuntuvat järjestyvän ja viitteitä tähän hommaan on ollut ilmassa jo aiemminkin tiedän tekeväni oikeita asioita. Tätä "menetelmää" käytän kaikkeen: työkeikkoihin, opiskeluun, kehittämiseen ja hauskanpitoon.

Mitkä ovat sinun perustelusi valinnoillesi?

keskiviikko 24. heinäkuuta 2013

Milloin niitä muutoksia voi oikein tehdä?

Mentaalitaitojen A&O on asioiden huomaaminen, tunnistaminen ja niiden olemassaolon hyväksyminen. Kun jonkin jutun pystyy huomaamaan, sille voi tehdä jotain. Kaikki se, mistä et ole tietoinen on sinun ulottumattomissasi. Elämässä on onneksi mielenkiintoisia ilmiöitä, jotka auttavat meitä kehittymään ja kehittämään oikeita asioita oikeaan aikaan. Yksi näistä ilmiöistä on toistuvuus. Asiat palaavat eteesi aina uudestaan ja uudestaan, kunnes huomaat ne ja teet jotain toisin. Yrityksessä tai työpaikalla ilmiön näkee aina samassa kohdassa tapahtuvasta virheestä, toistuvista tilanteista ja usein tapahtuvista samankaltaisista tapahtumista. Vaikka joku toinen huomaisi asian ennen sinua ja ystävällisesti kertoo siitä sinulle, et välttämättä vielä silloinkaan tiedosta sitä.

Koko touhun avain on tarkkailu. Kun päätät ottaa ohjat omiin käsiisi, aloita neutraali tarkkailu ja huomioiden tekeminen. Jos huomaat itsesi arvostelemasta itseäsi ja omia suorituksiasi, huomaa tämäkin neutraalisti. Saatat löytää työtapoihin, ajankäyttöön, ravintoon ja vuorovaikutustaitoihin liittyviä kehityskohteita. Varmuudella tulet löytämään ajatteluun, sisäiseen puheeseen, asenteeseen ja tunteisiin liittyviä asioita, joille voisi pientä viilausta tehdä.

Selittämällä siitä selviää

Oletko koskaan ihmetellyt kuinka meillä kaikilla riittää mielipiteitä melkein kaikkeen. Riippumatta siitä tiedämmekö asiasta mitään, voimme vakuuttavalla äänellä lausua tuomiomme, tietysti selvän tosiasian, oikeastaan ihan mistä vaan. Tämä ilmiö on aivotutkimuksissa tunnistettu yhdeksi olennaisista inhimillisen käyttäytymisen piirteistä. Keksimme aina selityksen kaikkeen. Selittämällä asiat itsellemme, koemme hallitsevamme elämäämme.
Elämän eri alueilla selitellään jatkuvasti. Työpaikat eivät ole poikkeus. Tutkimuksissa on selvinnyt mielenkiintoisia piirteitä selityksistä. Kun meiltä kysytään: "Mitä oikein tapahtui?" tai "Miksi teit noin?" Emme suinkaan vastaa niin kuin tilanne oli, vaan vastaamme niin kuin se minusta nyt näyttää olevan muistellessani tapahtumaa. Joni Martikainen kirjoitti Älä usko kaikkea mitä ajattelet -kirjassaan: "Emme pysty ennustamaan tulevaisuutta emmekä menneisyyttä." Selityksillä ei oikeasti tarvitse olla mitää tekemistätodellisuuden kanssa, riittää, kun ne ovat  uskottavia. Selittämisen tarkoituksena ei ole totuuden esiin tuominen vaan asioiden selättäminen.

sunnuntai 21. heinäkuuta 2013

Miksi toisilla menee paremmin?

Mielen valmennusta, psyykkausta, henkistä valmennusta, miten sitten asiaa nimitätkin, kaikessa on kyse samasta asiasta: itsensä ja toisten kanssa toimimisesta niin, että homma sujuu. Tärkeimpinä taitoina tässä on vuorovaikutus- ja ongelmanratkaisutaidot.

Tosiasia on, että mieli on aina mukana kaikessa mitä teet. Yrityksissä ja työpaikoilla tämä näkyy selvästi. Toisissa paikoissa henkilöstö viihtyy, ottaa vastuuta, on valmis oppimaan uutta, sitoutuu työhönsä, noudattaa työturvallisuusohjeita ja yritys kehittyy ja menestyy. Toisissa paikoissa henkilöstö väsyy, marisee selän takana, sairastaa paljon ja vastustaa muutoksia. Koetaan, että ”tieto ei kulje” ja henkilöstön vaihtuvuus on suuri. Mistä tämä ero johtuu?
Käytännössä yrityksen menestymiseen ja työviihtyvyyteen vaikuttavat meille kaikille tutut asiat. Sen lisäksi, että tulet toimeen itsesi, omien ajatustesi ja tuntemustesi kanssa, jokaisen kannattaa opetella taito toimia joustavasti ja jämäkästi vuorovaikutustilanteissa niin, että oma hyvä olo säilyy, etkä ole olosuhteiden ja ulkoisten tekijöiden pomputeltavissa. Tärkeää on myös taito toimia joustavasti; jos se mitä teet, ei toimi, tee jotain muuta tai jollakin muulla tavalla tai asenteella.

Jokainen meistä toimii 100% koko ajan mielen kanssa joko sen vietävissä tai sitä hyödyntäen ja se vaikuttaa koko elämäämme. Koskaan ei ole liian myöhäistä aloittaa opiskelemaan näitä taitoja lisää.